Tässä on tarinamme sankaritar ja Pricen suvun kantaäiti, Valeria Price. Valeria on perhetavoitteinen ja haluaisi joku päivä nähdä kaikki kuusi lastaan naimisissa. Luvassa on siis suurperhe heti alkuun. Unelmien mies olisi mielellään vaaleahiuksinen ja hyvä siivoaja, hattua tämä ei saa missään nimessä käyttää.
Tällaisen talon alun Valeria sai vähillä rahoillaan aikaiseksi.
Lehtipoika toi onneksi pian sanomalehden josta Valeria saattoi katsella vapaita työpaikkoja. Ja eipä aikaakaan, kun hänelle löytyi juuri sopiva työpaikka hyvällä palkalla politiikan saralta.
Samalla hetkellä Valeria huomasi että tontin ohi käveli joku. Hän ryntäsi heti tutustumaan tuohon simiin, olihan se ensimmäinen simi lehtipoikaa lukuun ottamatta jonka Valeria tapasi uudessa kodissaan. Nainen esittäytyi Irina Korveksi ja toivotti Valerian tervetulleeksi uuteen kotiinsa.
Naiset juttelivat tovin niitä näitä ja tulivatkin heti loistavasti toimeen. Valeria kysyi Irinalta missä Järvisaaressa voisi tavata kiinnostavia sinkkumiehiä ja Irina neuvoi muutaman paikan mutta varoitti että Järvisaari on aika hiljainen paikka joten sopivan miehen hankintaan kannattaa varata aikaa. Valeria halusi jo lähteä unelmien miehen hankintaan joten hän hyvästeli Irinan. Sitä ennen hän kuitenkin pyysi Irinan puhelinnumeroa, naisessa olisi ehdottomasti ainesta tulevaisuudessa liittyä Pricen sukuun.
Valeria tilasi taksin ja suuntasi yhteen Irinan ehdottomaan paikkaan, Bar Baristaan. Mutta valitettavasti baarimikkojen joukossa oli vain yksi mies ja sekin täysruma.
Tästä epäonnistumisesta lannistunut Valeria suuntasi paikalliseen pikkukuppilaan jossa ainoa mukavanoloinen mies, Joonas, ei ollut ollenkaan kiinnostunut Valeriasta. Kiroten Järvisaaren laihaa miestarjontaa, Valeria suuntasi biljardipöytiä kohti ja pelasi muutaman erän itsekseen.
Valeria ei ollut ainoa jolla oli ongelmia tulla toimeen Joonaksen kanssa. Kyöstillä ja Joonaksella oli pikku matsi miestenvessassa.
Lopulta Valeria tilasi taksin takaisin kotiin. Huomenna olisi hänen ensimmäinen työpäivänsä eikä hän halunnut olla siloin rättiväsynyt.
Päästyään kotiin, Valeria meni saman tien sänkyyn. Huomenna uusi yritys, hän ajatteli ennen nukahtamistaan.
***
Seuraavana aamuna Valeria suuntasi jännittyneenä töihin. Työpäivä meni kuitenkin hyvin ja muut kollegat olivat kaikki mukavia. Valeria ei kuitenkaan saanut omaksi harmikseen vielä ylennystä.
Töistä päästyään Valeria suuntasi heti aviomiehen metsästykseen.Valeria uuntasi uudemman kerran Bar Baristaan.Eikä tilanne ollut muuttunut. Kauniiden (ja seuraavien polvien mahdollisten puolisoiden) naisten joukossa oli vain yksi ei niin Valeriaa kiinnostava mies.
Valeria kävi vielä paikallisessa vaatekaupassa, sielläkin melkein kaikki olivat pelkkiä naisia.
Taas kerran, pettynyt Valeria joutui nukkumaan yksin.
***
Valeria vietti ensimmäistä vapaapäiväänsä ja aamupäivä kuluikin pienen talon alun siivoamiseen.
Siivoamisen jälkeen Valeria tarttui jälleen kerran puhlimeen. Nyt hän ei antaisi periksi, tällä reissulla hän löytäisi itselleen miehen oli mikä oli!
Jälleen kerran Valeria sai aluksi pettyä paikan miestarjontaan. Vaaleahiuksista hyvää siivoajaa ei vaan Järvisaaresta löytynyt. Lopulta Valeria päätti että eihän unelmien miehellä nyt ihan välttämättä tarvinnut vaaleita hiuksia olla. Valeria katseli miestarjontaa uudelleen ja huomasi pian yhden aika mielenkiintoisen näköisen miehen ja ryntäsi tämän luo esittäytymään.
Aluksi hän ei ollut varma oliko miehessä, joka oli esittäytynyt Gullik Kinnuseksi, ainesta mahdolliseksi herra Priceksi mutta eipä aikaakaan kun juttu näiden kahden simin välillä alkoi luistaa. Molemmilla oli samat mielenkiinnon kohteet...
...Ja molemmat pitivät huonoista puujalkavitseistä.
-Olet aika ihana, Valeria lirkutteli Gullikille ja mies oli heti täysin naisen lumoissa. Noin hurmaavaa naista ei Gullik ollut koskaan ennen Järvisaaressa nähnyt!
Gullik oli ilomielin antanut Valerialle oman numeronsa ja tämä soittkin miehelle heti kotiin päästyään. Juttu luisti edelleen ja Valeria viettikin pitkän tovin puhuen Gullikin kanssa ihan mistä tahansa.
Valerialla ei kuitenkaan ollut varaa kasvattaa puhelinlaskua enää yhtään enempää joten vapaapäivänä piti tehdä muutakin kuin roikkua puhelimessa Gullikin kanssa. Nainen päätti opiskella lisää taitoja tulevien ylennysten toivossa. Opiskelusta ei kuitenkaan ollut tulla mitään kun Gullik pyöri hänen mielessään koko ajan.
Koska opiskelusta ei vaan tullut mitään, Valeria päätti soittaa Gullikille uudemman kerran ja pyytää tämän luokseen käymään. Valerian hymy nousi korviin kun mies lupasi tulla heti hänen luokseen.
Gullik tulikin melkein saman tien. Ystävykset juttelivat niitä näitä ja Valeria huomasi alkavansa pikkuhiljaa ihastua mieheen.
Valeria uskalsi kokeilla pientä flrittiä ja sai ilokseen huomata ettei mies laittanut vastaan ollenkaan. Gullikhan oli jo korviaan myöten ihastunut Valeriaan.
Pariskunta halasi tosiaan tiukasti ja kummankin suu suli valtavaan hymyyn.
Valeria tiesi että reitti miehen sydämeen kävi vatsan kautta ja loihtikin heille vähäisistä ruoka- aineista loistavan juhla- aterian.
Gullik kehuo Valerian ruoanlaittotaitoa ja ahmikin ruokaansa. Gullik kehui myös Valerian kauniita kenkiä ja sitä kuinka hyvin ne sopivat Valerian pukuun.
Ilta oli jo kääntynyt yöksi kun Gullikin piti lähteä jo takaisin kotiinsa. Lähtiessään Gullik vihdoin uskalsi painaa suudelman Valerian huulille ja viimeistään silloin nainen tiesi löytäneensä unelmiensa miehen.
Jälleen kerran Valeria päätyi nukkumaan yksin mutta tällä kertaa hän tunsi olonsa onnelliseksi, aivan kuin hän leijuisi seitsemännessä taivaassa.
***
Aamupäivällä Valeria muisti vihdoin tarkistaa postilaatikon ja löysi sieltä valtavan kasan laskuja joihin upposi aika iso osa hänen vähäisistä tuloistaan. Sitten piti vielä soittaa Gullikille ja aika kuluikin puhelimessa niin rattoisasti että nainen oli myöhästyä töistä ja Valeria saikin juosta ehtiäkseen kimppakyytinsä matkaan.
Mutta sehän kannatti, Valeria tuli töistä mukanaan ylennys harjoittelijaksi.
Illalla Valeria kutsui Gullikin taas luokseen. Miehellä oli selvästi ollut häntä ikävä, sillä mies kaappasi naisen syleilyynsä heti saavuttuaan.
Valeriahan se ei haitannut, nainen kapsahtikin miehen syliin, niin kova ikävä hänellä Gullikkia oli ollut.
Pariskunta oli liimautunut yhteen ja he viettivät koko illan muhinoiden ja kuherrellen. Vasta kun nälkäiset vatsat alkoivat kurnia, ymmärsi Valeria tarjota miehelle iltapalaa. Syödessäänkään Gullik ei saanut naista mielestään, Valeria oli hurmannut hänet täysin.
***
Seuraavana aamuna Valerialla oli vapaapäivä. Aamun hän päätti käyttää pikku asuntonsa siivoamiseen ja sitten hän kutsuisi Gullikin luokseen. Tänään hän pyytäisi miestä muuttamaan tänne!
Pienessä asunnossa olikin yllättävän paljon siivottavaa ja Valerialla kuluikin useampi tovi kunnes hän vihdoin sai kaiken putipuhtaaksi. Ja rakas Gullik oli koko ajan mielessä.
-Pääsetkö käymään? Minulla olisi sinulle pieni yllätys? Mies lupautui tulemaan heti. Valeriaa jännitti, tänään hän sen vihdoin tekisi!
Kun mies vihdoin saapui, Valeria ei saanut heti sanaa suustaan jännitykseltään ja pariskunta viettikin useamman tovin liimautuneena toisiinsa.
Vihdoin Valeria uskalsi kysyä. -Mitä sanot Gullik jos muuttaisit luokseni asumaan? -Olenkin odottanut tuota kysymystä, suostun totta kai, Gullik sanoi ja suuteli Valeriaa intohimoisesti.
KACHING!!!!
Ja yllätyksethän eivät siihen loppuneet. Valeria polvistui Gullikin eteen ja kaiveli esiin piilossa pitämänsä sormusrasian. -Gullik Kinnunen, tulisitko aviomiehekseni?
-Tietenkin, Gullik sanoi ja laittoi varoen kauniisti kiiltelevän sormuksen sormeensa.
Tässä Gullikin rahoilla laajennettu talo. Lastenhuoneita en tehnyt vielä, teen ne sitten kun nille alkaa olla tarvetta. Toivottavasti siis pian...
Muodonmuutoksen kokenut Gullik. Vaateparsi meni vaihtoon, mies kasvatti itselleen sängen ja vaihtoi piilolinssit silmälaseihin Valerian pyynnöstä. Gullik on romantiikkatavoitteinen ja elämäntoiveena on pelehtiä 20 eri simin kanssa (not gonna happen, sori vaan!). Gullikin silmää miellyttävät simit jotka pitävät maskeja ja koruja mutta hän inhoaa ylipainoisia simejä.
Vielä samana iltana Valeria ja Gullik vannoivat ikuista rakkautta toisilleen. He eivät halunneet järjestää isoja juhlia, he vain halusivat päästä vihdoin naimisiin.
Vastavihityt Valeria ja Gullik Price.
-Meillä ei ole kyllä varaa häämatkaan, meidän pitää säästää rahaa talon sisustamiseen... niin ja ehkä lastenhuoneisiin, Valeria sanoi punastuen. Gullik ei vastannut mitään, hymyili vain uunituoreelle vaimolleen.
Ja sitten päästiinkin hääyön viettoon. Valeria toivoi kovasti että pienenpieni lapsikin saisi samalla alkunsa.
Tässä Gullikin repusta löytyneet tavarat. Poreammetta Gullik ei suostunut myymään, sille olisi kuulemma tulevaisuudessa käyttöä.
***
Ilmeisesti Valerian hääyön toive oli toteutunut, sillä nainen ei ehtinyt edes juhlia ylennystä lobbaajaksi kun yllättäen iskenyt pahoinvointiaalto pakotti naisen ryntäämään lähimpään vessaan.
Toivuttuaan pahoinvointikohtauksestaan, Valeria puki morisuspukunsa ylleen sillä Gullik oli lupautunut maalaamaan vaimostaan perijäkuvan. Mies oli varma että kuvasta tulisi loistava, omasihan hän täyden luovuuspalkin. Ja eihän Valeriasta huonoa maalausta edes saisi.
Poseerattuaan tarpeeksi, Valeria meni shakkipöydän ääreen. Naisen logiikkataidot eivät olleet mitenkään mahtavat ja ylennykseen tarvittaisiin hyvää logiikkaa joten nainen vietti tuntikausia shakkilaudan äärellä kisaten itseään vastaan. Ja Valeriahan voitti tottakai.
Ja tässä Gullikin luonne ja horoskooppi nyt kun muistin ottaa siitä vihdoin kuvan.
Vihdoin illalla Valeria uskalsi kertoa miehelleen raskaudestaan. -Kulta, minä taidan olla raskaana. Valeriaa jännitti miehen reaktio mutta Gullik vain hymyili ja suuteli vaimoaan. -Ihanaa, meille tulee pieni vauva.
Ja yöllä asiaan tuli vielä varmistus. Valeria todella odotti perheen esikoista.
-Kulta, herää. Katso se on nyt varmaa. Meille tulee pikkuinen vauva. Gullik heräsi ja huomasi vaimonsa vatsan todella kasvaneen. Mies nappasi hymyillen vaimonsa hellään halaukseen.
-Hei hei pikkuinen, arvaa kuka täällä sinulle juttelee? No isihän se, Gullik höpötteli vauvalle ja Valeria vain katseli miestään rakastuneesti hymyillen.
Ja koska Valerian elämäntoiveena oli saada kuusi lasta naimisiin...
***
Koska ylimääräistä rahaa oli ja Gullik inhosi siivoamista, mies päätti palkata heille kotiapulaisen.
Ja muutaman tunnin kuluttua talon eteen kurvasi perheen uusi kotiapulainen, Lulu Harakka.
Valeria oli yllättynyt kuinka rankkaa raskaana oleminen oikein on. Nainen oli nukkunut puoleenpäivään asti ja oli silti väsynyt. Ja nälkäinen. Valeriaa harmitti, sillä hän olisi halunnut tehdä muutakin kuin vain nukkua tai syödä.
Gullik oli saanut Valerian muotokuvan valmiiksi ja oli teokseensa varsin tyytyväinen. Maalaus sai paikan avioparin makuuhuoneesta.
Gullik oli kyllästynyt vanhaan työpaikkaansa ja oli etsinyt uutta. Onneksi merentutkimus alalla oli paikka avoinna.
Valeria heräsi päiväuniltaan myöhään illalla ja yllättyi iloisesti nähdessään miehensä tekemän muotokuvan roikkuvan seinällä. -Oi onpa se hieno, Gullik kyllä osaa asiansa.
Illalla hän huomasi olevansa paljon pirteämpi ja jatkoi logiikkaopiskelujaan ylennyksen toivossa. Ja pianhan se toivottu logiikkapiste tulikin.
Seuraavaksi vuorossa oli luovuuspisteiden hankinta. Valeria ei ollut yhtä taitava maalaamaan kuin puolisonsa mutta hän ei antanut sen lannistaa itseään.
Vaikka Valeria oli vasta noussut ylös, Gullikin oli jo pakko vetäytyä yöpuulle. Kimppakyyti tulisi jo aamuyöllä eikä mies halunnut mennä väsyneenä töihin.
Valeria jatkoi maalaamisen harjoittelua ja pian tarvittava luovuuspistekin tuli hankittua.
Samaan aikaan kun Gullik valmistautui ensimmäiseen työpäiväänsä, Valeria heräsi ja vatsa kasvoi jälleen. Hymyillen nainen katseli vatsaansa, pian hän saisi syleillä omaa lastansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti